:: TAPAHTUMA

Suomalaiset historiapäivät -tapahtuma on samannimisen yhdistyksen vuosittain helmikuussa järjestämä Suomen ja lähialueiden historiaa eri teemojen kautta valottava seminaari. Historiapäivien tilaisuudet ovat yleisölle avoimia ja maksuttomia. Seminaariin osallistuu vuosittain toistatuhatta kuulijaa. Esiintyjiksi kutsutaan kulloisenkin teeman asiantuntijoita yliopistomaailmasta ja yhteiskuntaelämän huipulta. Perjantain avauspuheenvuoron jälkeen julkaistaan Historian Ystäväin liiton valitsema vuoden historiateos. Lauantain ohjelmaan kuuluu rinnakkainen ruotsinkielinen luentosarja, jonka tuottaa Historiska föreningen i Finland.

Ensimmäiset Suomalaiset historiapäivät järjestettiin vuonna 2000 kongressikeskus Fellmannissa Lahdessa. Aiheina olivat muun muassa Ruotsin 1812 politiikka, kotiseutu aatteena ja politiikkana sekä yrityshistoria ja paikallisuus. Seuraavana vuonna puhuttiin vallasta ja vallan käytöstä sekä monikulttuurista yheisöistä.

Vuoden 2003 pääteeemana oli 300-vuotisjuhliaan viettävä Pietarin kaupunki. Keskiaika ja historiallinen romaani olivat seuraavan vuoden aiheina. 2005 käsiteltiin 100-vuotiasta Lahden kaupunkia. Snellman, kieli, kansakunta ja identiteetti olivat 2006 teemoina. Vuoden 2007 luennot käsittelivät koulutusta Agricolasta Pisa-tutkimukseen, 1700-lukua, tulopolitiikkaa ja syrjaytymisen ja eriarvoisuuden historiaa. Vuonna 2008 käsiteltiin Suomen sodan taustoja, Mika Waltaria ja vuoden 1918 tapahtumia. 

Kymmenettä kertaa 2009 järjestettyjen historiapäivien pääteemoja olivat Suomen sota 1808-1809, autonomia sekä Talvisota. Vuonna 2010 aiheina olivat Ruotsin historia, pankkikriisi, urheilhistoria ja noituus. Ruotsinkielinen osuus jatkoi Suomen sodasta Bernadotte-sukuun ja uuden Ruotsin syntymiseen. Loppupaneelin aiheena oli Urho Kekkonen.

Vuonna 2011 siirryttiin kongressikeskus Fellmannista Sibeliustaloon. Aiheina mm. Pohjoismaiden historia, mielenterveyden historia ja Itämeri. XIII Suomalaiset historiapäivät järjestettiin 9.-11.2.2012. Aiheina mm. rautatiet, Tukholmanolympialaiset 1912, sotakorvaukset ja Mäntsälän kapina. Vuonna 2013 käsiteltiin Suomen Pankkia, idänkauppaa, oopperan historiaa, sotasyyllisiä, Romanoveja ja 1950-lukua. Asikkalassa puhuttiin 1930-luvun oikeistodiktatuureista ja ruotsinkielinen osuus kertoi kylmän sodan ajasta Ruotsissa ja Suomessa.

Vuoden 2014 teemoja olivat eduskunta historian tekijänä, naisten sota ja sotahistoria, suomettuminen, uskonnolliset vähemmistöt jne. Vuonna 2015 perjantain aihe oli juhlavuoden kunniaksi Jean Sibelius. Lauantaina aiheita olivat mm. Afganistan, Falkland ja Tsekkoslovakia, siirtoväen asuttaminen, Suomen avautuminen länteen, kansanopistoliike, ihmisen kehittyminen sekä Venäjä.

2016 historiapäivillä perjantain aihe oli Mannerheim, lauantain aamukeskustelun aiheena taas oli Kustaa II Aadolf. Muita aiheita olivat mm. Lähi-idän sodat, Kekkosen kaverit, suomalainen alkoholikulttuuri, keskiaikaiset kirkkorakennukset, ilmasto ja maahanmuutto. Urho Kekkosen arkisto näytti ainutlaatuisia lyhytfilmejä Kekkosen kausilta. Loppukeskustelun aiheena oli sananvapaus. Ruotsinkielisen osuuden pääotsikko oli "Tryckfrihet, censur och offentlighetsprincip i 250 år".

Vuonna 2017 perjantain teemana oli Kirjallisuus historiakuvan luojana, puhujina Jari Tervo, Jörn Donner ja Kaari Utrio. Lauantain ohjelmassa teemoina olivat mm. Nainen sodassa, reformaatio, Suomen synty Euroopan myllerryksessä ja Hevonen Suomen historiassa. Ruotsinkielinen osuus otsikoitiin 1917-2017: Seklet som byggde Välfärds-Finland. 

2018 perjantain teemana oli Vuosi 1918. Lauantain aiheita olivat mm. Vanha Suomi, Ruotsin nousu suurvallaksi, Viro 100 vuotta, kartanot Suomessa, teinien yhteikunnallinen herääminen, ruis ja ruisleipä. Ruotsinkielisen osuuden otsikkona oli Kulturmöten, alaotsikkoina Eliten, Handeln ja Religionen.

2019 pejantaina keskusteltiin Suomen hallitusmuodosta. Lauantaina jatkettiin ensimmäisen maailmansodan perinnöllä, Minna Canthilla ja päiväkirjojen merkityksestä historiantutkimuksessa. Muita aiheita olivat mm. urbaani Suomi, virret ja historia, klimat och hunger. Vuonna 2020 perjantain keskustelun aiheena oli mm. Ranska/Saksa -sota ja Paasikivi. Lauantaina kuultiin Tarton rauhasta sekä Sotasampo ja sotasurmasampo aheesta, Naisen asemasta  sekä Ruotsin 1800-luvusta. Myös ruoankäyttö ja ravitsemustieteestä kuultiin. Ruotsinkielisessä osuudessa olivat aiheina mm. Politisk aktivism i första republiken ja Medborgerlighets arenor i kejsartidens Finland.

Vuonna 2021 Suomalaiset historiapäivät toteutettiin vallitsevan pandemiatilanteen takia virtuaalisesti verkossa, ilman yleisöä. Sibeliustalolla olivat vain esiintyjät ja paneelikeskustelijat. Päivän aiheina käsiteltiin inkeriläisten kohtaloita monelta kantilta kolmessa esitelmässä. Ruotsinkielinen osuus keskittyi terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kolmannessa aihekokonaisuudessa käsiteltiin metsäteollisuutta ja sen merkitystä kansakunnan ja ihmisten elämässä. Päivän päätti paneelikeskustelu informaatiovaikuttamisesta ja informaatiosodankäynnistä.

Suomalaisten historiapäivien avaajina ovat olleet:

2000 Erkki Tuomioja, 2001 Päivi Lipponen, 2002 Jorma Ollila, 2003 Per Stenbäck, 2004 Mauno Koivisto, 2005 Esko Aho, 2006 Paavo Lipponen, 2007 Björn Wahlroos, 2008 Jyrki Katainen, 2009 Matti Vanhanen. 

Vuonna 2010 Kari Salmi, 2011 Matti Klinge, 2012 Heikki Talvitie, 2013 Erkki Liikanen, 2014 Eero Heinäluoma, 2015 Janne Virkkunen, 2016 Erkki Tuomioja, 2017 Tarja Halonen,  2018 Jyrki Myllyvirta, 2019 Jaakko Iloniem ja vuonna 2020 Irja Askola. Vuonna 2021 historiapäivät avasi erityislähettiläs Heikki Talvitie.

Erityislähettiläs Heikki Talvitien avauspuheenvuoro 6.2.2021
Lue»

Katso tapahtuma Youtubesta »